Tänään tulee vähän erilaista aihetta eli pientä parisuhdepohdintaa, joka on pyörinyt mielessä nyt remonttitouhujen ansiosta. Meillä on nimittäin mieheni kanssa asioihin tarttumisen suhteen täysin erilainen lähestymistapa. Minä olen kokeilija ja haluan heti vaan alkaa tekemään sen enempää ihmettelemättä. Mies taas on perusteellinen suunnittelija, joka jaksaa miettiä ja punnita vaihtoehtojen välillä vaikka miten pitkään.

Remppahommia tehdessä, mun oli lähes sietämätöntä odottaa, mitä seuraavaksi aletaan tehdä – joku maalipensseli on vaan saatava käteen ja hommat alkamaan tai hermot menevät. Toinen taas tutkii joka purkin kyljestä, missä kulmassa kuuluu sekoittaa ja Googlesta parhaita toimintatapoja joka asiaan vielä siinäkin vaiheessa, kun mulla on jo tapetit poistettuna ja ensimmäinen seinä maalattuna.

Joskus meidän täysin vastakkaiset lähestymistavat asioiden hoitamiseen aiheuttavat konflikteja, mutta toisaalta ymmärrän hyvin sanonnan siitä, miten vastakohdat täydentävät toisiaan. Mun tavalla tulee ihan varmasti valmista ja äkkiä, mutta Henkan tyyli taas johtaa todella harkittuun lopputulokseen. Kun tehdään yhdessä, onnistutaan useimmiten saamaan parhaat palat molemmista. Aloittamiseen ei mene ikuisuutta, mutta toisaalta ainakin on oikea maali oikeassa paikassa tai asiat mitattu millilleen oikein.

Meidän yhteiset remonttitouhut selvitettiin siis ilman sen suurempaa taistelua ja mikä tärkeintä hyvällä lopputuloksella. Seuraavaksi projektiksi sitten ne häät niin katsotaan, josko nyt saadaan sitten jotain kriisiä aikaiseksi. Mulla on pieni pelko, että Henkka saattaa paljastua kaikessa tarkkuudessaan groomzillaksi :’D