Asuntosijoittajaksi parikymppisenä opiskelijana

Tänään onkin sitten käsittelyssä vähän vakavampi aihe, nimittäin asunnon omistaminen ja asuntosijoittaminen. Mä olen ostanut mun ensimmäisen asunnon 22-vuotiaana ja se on aiheuttanut monissa kauhistelua siitä, miten uskalsin, oon siinä ikuisesti kiinni, en voi enää ikinä tehdä mitään ja siihen menee kaikki rahatkin! Olen asiasta kuitenkin eri mieltä, joten ajattelin kirjoittaa nyt omista kokemuksistani asunnonomistajana!

Ostin tosiaan yksiöni aikoinaan sillä ajatuksella, että sen on oltava sellaisessa paikassa, missä arvo mieluiten nousee (muttei ainakaan laske) ja jos siitä itse muuttaa pois, on helppoa löytää vuokralainen. Lainan saaminen ei toki ole ihan helppo juttu, vaan vaati asunnon lisäksi takauksen perheeltäni, mutta mikäli sellainen on mahdollista saada, on asunto lopulta hyvinkin järkevä sijoitus.

Miten itse siis opiskelijana maksoin lainaa? En toki heti maksanutkaan muuta kuin korkoa ja käytin alkuun saatavilla olleet lyhennysvapaat ja säästin sillä välin kesätyörahoista ja opiskelun aikana tehdyistä töistä tulleista tuloista kaiken ylijäävän. Niin sain kasaan riittävästi säästöjä opiskelujen loppuaikana maksuun tulleiden lainaerien kattamiseen. Valmistumisen jälkeen eli ihan oikeiden töiden alettua lainojen maksaminen onkin sitten helpottunut huomattavasti. Mun kuukausittainen lainaerä vastaa suunnilleen Helsingin keskustayksiön vuokraa, joten kyllä siinä joutuu vähän laskemaan, ettei laita rahojaa turhuuksiin, mutta mukavampi se on koko ajan maksaa ”itselle päin”.

KAHDEN ASUNNON OMISTAJANA, MUN OMASTA KUKKAROSTA NIIHIN MENEVÄT KULUT PYSYIVÄT MELKEIN SAMANA KUIN YHDEN ASUNNON KANSSA.

Nykyisin tuo ensimmäinen asuntoni on tosiaan vuokrattuna ja ollaan ehditty ostaa toinen, yhteinen asunto. Siitäkin on kyselty, miten ihmeessä olen pystynyt pitämään vanhankin asunnon. Hulluinta on kuitenkin, että nyt kahden asunnon omistajana, mun omasta kukkarosta niihin menevät kulut pysyivät melkein samana kuin yhden asunnon kanssa. Toki siis edellytyksenä on, että toinen kämppä on vuokrattuna.

Yhteenvetona siis, olen sitä mieltä, että asunnonostoa on ihan turha pelätä! Tietysti on tärkeää ostaa järkevästi eli sellainen asunto sellaiselta paikalta, että sen arvo säilyy. Silloin riskit menettää oikeastaan mitään ovat aika pienet. Eihän se sijoitettu raha silloin katoa mihinkään, vaan kyllä sen myydessä saa takaisin!

Jos siis tiedät, missä aiot vähintään seuraavat pari vuotta viettää ja paikka on sellainen, jossa asunnon arvo säilyy, mun mielestä asunnon ostaminen on järkevää. Miksi turhaan maksaa aina vain vuokraa jollekin muulle, kun sitä asuntoa voi yhtä hyvin maksaa itselleen ja jonain päivänä sitä on vielä velaton. Vaikka siihen sitten menisikin vielä 20 vuotta. Joka tapauksessa – mitä aikaisemmin aloittaa, sitä lähempänä sä päivä on!

Mudcake-keksit

Mudcake on herkkua ja niin ovat myös kaikenlaiset cookiet. Voiko niiden yhdistelmästäkään siis tulla mitään muuta kuin superherkku? Tällä reseptillä syntyivät elämäni parhaat keksit eli suosittelen muitakin mutakakun ystäviä ehdottomasti kokeilemaan!

Ainekset (n. 10 kpl)

  • 100g tummaa suklaata
  • 50g voita
  • 2 kananmunaa
  • 1 dl tavallista sokeria
  • 1 dl fariinisokeria
  • 2-3 dl vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 tl vaniljasokeria
  • ripaus suolaa

Vatkaa munat, sokerit ja voi kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää sekaan sulatettu suklaa. Sekoita lopuksi joukkoon jauhot ja leivinjauhe sekä lisää pieni ripaus suolaa. Taikinan tulee olla melko paksua niin, että pellille laitettaessa keksit pysyvät muodossaan. Lisää siis vehnäjauhoa, kunnes seos on sellaista, että se pysyy lusikassa, vaikka sen kääntäisi ylösalaisin.

Sitten ei muuta kuin muotoile keksit pellille ja paista uunissa 175 asteessa n. 10 minuuttia. Keksit kannattaa ottaa pois heti, kun pinta ei näytä enää kostealta, jolloin ne jäävät vielä sisältä ihanan mudcakemaisen pehmeiksi.

Sitten vielä se vaikein osuus eli anna keksien jäähtyä hetkinen ennen herkuttelua. Kivoja leivontahetkiä!

Aamiaiskaappi vanhasta kylmäkaapista

Kun lähdimme suunnittelemaan uutta keittiötä, halusin ehdottomasti siihen jonkinlaisen aamiaiskaapin, että kodinkoneet saisi piiloon ja pöytätila jäisi näin siistimmäksi. Ensin ajatuksena oli jonkinlainen uusi kulmakaappisysteemi, mutta sitten keksittiin, että vanha kylmäkaappi muuntuisi juuri täydellisesti tähän tarkoitukseen.

Diy aamiaiskaappi

Tämä muutos oli itse asiassa aika helppo ja edullinenkin. Sähkömies kävi vetämässä pistokkeen kaapin sisään ja vanhat betoniseinät maalattiin kosteutta kestävällä maalilla. Halusimme kaappiin myös lasihyllyn, mutta päädyttiinkin lopulta itse asiassa pleksiin. Pleksi.fi -verkkokaupasta sai nimittäin tilattua suoraan omien mittojen mukaan sopivan kokoisen palasen. Tietysti siinä on lasiin verrattuna huonompaa se, että täytyy varoa raahaamasta mitään pintaa pitkin, koska pleksi naarmuuntuu helposti. Koristehyllyn kohdalla tämä ongelma tuskin kuitenkaan on kovin suuri.

Alakaapista tehtiinkin sitten viinikaappi, koska siellä on sopivan viileä lämpötilakin jo valmiiksi. Tähän osuuteen ei tarvittu mitään kiinteitä juttuja vaan hankittiin yksinkertaiset Ikean viinihyllyköt. Niiden lisäksi Ikeasta hankittiin myös molempiin kaappeihin vielä lamput, jotka syttyvät automaattisesti, kun oven avaa. Viimeisenä juttuna kaappiin vaihdettiin vielä samanlaiset kultaiset nupit kuin muuallakin keittiössä, lisättiin sisälle magneettikiinnikkeet ja projekti oli valmis!

Koko muutokseet rahaa meni n. 100€. Mitä tykkäätte?

Viiden uuden vaatteen vuosi + vaatehankinta no. 1

Kulutus – asia, joka ahdistaa, mutta on välillä myös aika kivaa. Miten löytää tasapaino siinä, mitä oikeasti tarvitsee ja mitkä ovat vain turhia mielitekoja? Viime vuonna ostin ehkä noin yhden vaatteen kuukaudessa, mutta tänä vuonna ajattelin rajata määrän viiteen. Näin niitä vaateostoksia tulee oikeasti punnittua kunnolla varsinkin kuin kaapit ovat jo kuitenkin vähän turhankin täynnä.

Siispä, tässä mun shoppailuteesit tälle vuodelle:

  1. Hanki vain 5 uutta vaatekappaletta (pois lukien alusvaatteet ym.) ja panosta mieluummin yksittäisiin eettisiin ja ekologisiin ostoksiin, vaikka ne ovatkin kalliimpia.
  2. Jos tekee mieli muuten shoppailla, kirpparit on kuitenkin ok!
  3. Jokaisen hankitun vaatekappaleen tieltä vaatekaapista täytyy laittaa jotain vanhaa myyntiin tai keräykseen.

Näiden kolmen jutun kautta pyrin muuttamaan omia kulutustottumuksiani entistäkin järkevämmäksi. Jotenkin minua kiinnostaa tässä kokeilussa, tuleeko sellainen olo, että se 5 ei riitä vai onko tää ihan helppo juttu. Ja toisaalta myös se, että koska sitä on niin tyytyväinen omaan vaatekaappiinsa, ettei raaski enää luopua mistään vanhasta, että voisi hankkia jotakin uutta tilalle.

Ja siitäpä aasinsiltana sitten ensimmäiseen tekemääni vaateostokseen eli Papun ihanaan takkiin, joka onkin ollut jo kovassa käytössä! Koirien kanssa ulkoillessa ja muutenkin moneen paikkaan kävellen kulkiessa tämä on ollut ihan mun suosikkijuttu. Kerrankin takki, jonka kanssa ei ole tarvinnut palella, kun alle mahtuu suunnilleen mitä vaan ja pituuttakin riittää! Ja rakastan tätä kuosia, vaikka Henkka sanoi, että näytän hänen äidiltään ysärillä. Siitäkään huolimatta mun tyyliin ei vaan ihan pelkkä perusmusta jotenkaan istu!

Mitäs tykkäätte takista? Ja olisko tämä viiden vaatteen ”haaste” sinulle vaikea toteuttaa?

Uusi alku

Viimeinkin säädöt on saatu valmiiksi ja täällä linjoilla ollaan – ensimmäistä kertaa ihan omassa osoitteessakin! Ihanaa päästä taas kirjoittelemaan. Kuten Nouwin puolella viimeisessä postauksessa kerroin, oli portaalin huono toimivuus syönyt pikkuhiljaa kirjotusinnon aika minimiin, eikä uusia postauksia sinne loppuaikoina juurikaan ilmestynyt.

Nyt olen kuitenkin linjoilla vähän uudistuneena ja paremmin fokusoituneena, mutta saman tutun nimen takana. Olen ehtinyt blogata jo 10 vuotta, joten postauksiahan oli aika älytön määrä. Uuden blogin myötä ajattelin, ettei kaikkea ole järkeä siirtää tänne. Niinpä täältä löytyvät nyt sitten niiden aihepiirien jutut, joihin olen jatkossa ajatellut keskittyä. On hiukan diy-juttuja, sisustus ja remppahommia, ruokaa sekä edelleen sitä tyyliäkin, mutta nykyisin vähän eettisemmällä ja tiedostavammalla kulmalla kuin mistä joskus aikoinaan lähdin.

Siispä toivottavasti te mun ihanat vanhat lukijat olette löytäneet tienne perille! Ja tervetuloa ihan jokaiselle uudelle lukijalle, joka on nyt ensimmäistä kertaa päätynyt mun juttujen pariin. Toivottavasti viihdytte!

Diy lankkupöytä

Postaus toteutettu yhteistyössä Pinnijalkapojat kanssa

Mulle oli ihan selvää, että uuteen asuntoon ainoa oikea pöytävaihtoehto olisi iso lankkupöytä! Nettikauppoja selaillessa kävi kuitenkin varsin selväksi, että sellaiset ovat aika hurjan hintaisia, joten tuli mieleen, josko sellaisen pystyisikin tekemään itse. Pienen googlailun jälkeen löysinkin Pinnijalkapojita, jotka ilokseni halusivat lähteä mukaan tähän projektiin!

Mittailtiin, että halutaan tilaan 200×80 kokoinen pöytä. Eipä siis muuta kuin Bauhausiin ja valittiin sopivat puulevyt, jotka sahautettiin suoraan siellä oikeaan kokoon (eli pöytää varten kaksi kappaletta 200 cm x 40 cm kokoisia paloja ja penkkiä varten 180 cm x 35 cm). Valittiin materiaaliksi mänty sen värin ja kuvioinnin vuoksi, mutta jälkiviisaana olisin testannut vielä paremmin, että lankut ovat varmasti täysin suorat. Jouduimme nimittäin pöytää kasatessamme laittamaan väliin pari kiilapalaa, koska lankut olivat hiukan käyriä.

Levyt siis hiottiin ja pintaan laitettiin Osmon TopOil sävyssä valkotammi. Sudin öljyä molemmille puolille kolmeen kertaan ja yksi purkillinen öljyä riitti näihin meidän pöytään ja penkkiin. Lopputuloksesta tuli aika vaalea, mutta puun väri kuultaa kuitenkin siitä kauniisti läpi.

Alunperin tarkoituksena oli, että sekä penkin, että pöydän jalat olisivat olleet U-muotoisia, mutta toimitukseen oli vahingossa tullut V-malliset penkinjalat. Siinä kävi sinänsä kuitenkin tuuri, koska itse asiassa ne sopivat mun mielestä todella hyvin yhteen pinnatuolien jalkojen kanssa, vaikken ollutkaan sitä etukäteen huomannut ajatella. Nämä meidän pöydänjalat löydät siis täältä ja penkin täältä. Jalkojen mukana tuli myös kiinnitykseen sopivat ruuvit sekä pehmusteet jalkojen pohjaan.

Siispä osat kiinni toisiinsa ja valmista tuli. Olen ihan äärettömän tyytyväinen lopputulokseen! Itse asiassa tästä tuli parempi kuin uskoinkaan. Ihan mahtavaa, että saatiin itse tehtyä ihan just sen kokoinen ja näköinen pöytä kuin haaveilinkin. Ja kuinka helppoa se sitten itse asiassa lopulta olikaan!

Mitäs siellä päässä tykkäillään?