Aamiaiskaappi vanhasta kylmäkaapista

Kun lähdimme suunnittelemaan uutta keittiötä, halusin ehdottomasti siihen jonkinlaisen aamiaiskaapin, että kodinkoneet saisi piiloon ja pöytätila jäisi näin siistimmäksi. Ensin ajatuksena oli jonkinlainen uusi kulmakaappisysteemi, mutta sitten keksittiin, että vanha kylmäkaappi muuntuisi juuri täydellisesti tähän tarkoitukseen.

Diy aamiaiskaappi

Tämä muutos oli itse asiassa aika helppo ja edullinenkin. Sähkömies kävi vetämässä pistokkeen kaapin sisään ja vanhat betoniseinät maalattiin kosteutta kestävällä maalilla. Halusimme kaappiin myös lasihyllyn, mutta päädyttiinkin lopulta itse asiassa pleksiin. Pleksi.fi -verkkokaupasta sai nimittäin tilattua suoraan omien mittojen mukaan sopivan kokoisen palasen. Tietysti siinä on lasiin verrattuna huonompaa se, että täytyy varoa raahaamasta mitään pintaa pitkin, koska pleksi naarmuuntuu helposti. Koristehyllyn kohdalla tämä ongelma tuskin kuitenkaan on kovin suuri.

Alakaapista tehtiinkin sitten viinikaappi, koska siellä on sopivan viileä lämpötilakin jo valmiiksi. Tähän osuuteen ei tarvittu mitään kiinteitä juttuja vaan hankittiin yksinkertaiset Ikean viinihyllyköt. Niiden lisäksi Ikeasta hankittiin myös molempiin kaappeihin vielä lamput, jotka syttyvät automaattisesti, kun oven avaa. Viimeisenä juttuna kaappiin vaihdettiin vielä samanlaiset kultaiset nupit kuin muuallakin keittiössä, lisättiin sisälle magneettikiinnikkeet ja projekti oli valmis!

Koko muutokseet rahaa meni n. 100€. Mitä tykkäätte?

Viiden uuden vaatteen vuosi + vaatehankinta no. 1

Kulutus – asia, joka ahdistaa, mutta on välillä myös aika kivaa. Miten löytää tasapaino siinä, mitä oikeasti tarvitsee ja mitkä ovat vain turhia mielitekoja? Viime vuonna ostin ehkä noin yhden vaatteen kuukaudessa, mutta tänä vuonna ajattelin rajata määrän viiteen. Näin niitä vaateostoksia tulee oikeasti punnittua kunnolla varsinkin kuin kaapit ovat jo kuitenkin vähän turhankin täynnä.

Siispä, tässä mun shoppailuteesit tälle vuodelle:

  1. Hanki vain 5 uutta vaatekappaletta (pois lukien alusvaatteet ym.) ja panosta mieluummin yksittäisiin eettisiin ja ekologisiin ostoksiin, vaikka ne ovatkin kalliimpia.
  2. Jos tekee mieli muuten shoppailla, kirpparit on kuitenkin ok!
  3. Jokaisen hankitun vaatekappaleen tieltä vaatekaapista täytyy laittaa jotain vanhaa myyntiin tai keräykseen.

Näiden kolmen jutun kautta pyrin muuttamaan omia kulutustottumuksiani entistäkin järkevämmäksi. Jotenkin minua kiinnostaa tässä kokeilussa, tuleeko sellainen olo, että se 5 ei riitä vai onko tää ihan helppo juttu. Ja toisaalta myös se, että koska sitä on niin tyytyväinen omaan vaatekaappiinsa, ettei raaski enää luopua mistään vanhasta, että voisi hankkia jotakin uutta tilalle.

Ja siitäpä aasinsiltana sitten ensimmäiseen tekemääni vaateostokseen eli Papun ihanaan takkiin, joka onkin ollut jo kovassa käytössä! Koirien kanssa ulkoillessa ja muutenkin moneen paikkaan kävellen kulkiessa tämä on ollut ihan mun suosikkijuttu. Kerrankin takki, jonka kanssa ei ole tarvinnut palella, kun alle mahtuu suunnilleen mitä vaan ja pituuttakin riittää! Ja rakastan tätä kuosia, vaikka Henkka sanoi, että näytän hänen äidiltään ysärillä. Siitäkään huolimatta mun tyyliin ei vaan ihan pelkkä perusmusta jotenkaan istu!

Mitäs tykkäätte takista? Ja olisko tämä viiden vaatteen ”haaste” sinulle vaikea toteuttaa?

Uusi alku

Viimeinkin säädöt on saatu valmiiksi ja täällä linjoilla ollaan – ensimmäistä kertaa ihan omassa osoitteessakin! Ihanaa päästä taas kirjoittelemaan. Kuten Nouwin puolella viimeisessä postauksessa kerroin, oli portaalin huono toimivuus syönyt pikkuhiljaa kirjotusinnon aika minimiin, eikä uusia postauksia sinne loppuaikoina juurikaan ilmestynyt.

Nyt olen kuitenkin linjoilla vähän uudistuneena ja paremmin fokusoituneena, mutta saman tutun nimen takana. Olen ehtinyt blogata jo 10 vuotta, joten postauksiahan oli aika älytön määrä. Uuden blogin myötä ajattelin, ettei kaikkea ole järkeä siirtää tänne. Niinpä täältä löytyvät nyt sitten niiden aihepiirien jutut, joihin olen jatkossa ajatellut keskittyä. On hiukan diy-juttuja, sisustus ja remppahommia, ruokaa sekä edelleen sitä tyyliäkin, mutta nykyisin vähän eettisemmällä ja tiedostavammalla kulmalla kuin mistä joskus aikoinaan lähdin.

Siispä toivottavasti te mun ihanat vanhat lukijat olette löytäneet tienne perille! Ja tervetuloa ihan jokaiselle uudelle lukijalle, joka on nyt ensimmäistä kertaa päätynyt mun juttujen pariin. Toivottavasti viihdytte!

Diy lankkupöytä

Postaus toteutettu yhteistyössä Pinnijalkapojat kanssa

Mulle oli ihan selvää, että uuteen asuntoon ainoa oikea pöytävaihtoehto olisi iso lankkupöytä! Nettikauppoja selaillessa kävi kuitenkin varsin selväksi, että sellaiset ovat aika hurjan hintaisia, joten tuli mieleen, josko sellaisen pystyisikin tekemään itse. Pienen googlailun jälkeen löysinkin Pinnijalkapojita, jotka ilokseni halusivat lähteä mukaan tähän projektiin!

Mittailtiin, että halutaan tilaan 200×80 kokoinen pöytä. Eipä siis muuta kuin Bauhausiin ja valittiin sopivat puulevyt, jotka sahautettiin suoraan siellä oikeaan kokoon (eli pöytää varten kaksi kappaletta 200 cm x 40 cm kokoisia paloja ja penkkiä varten 180 cm x 35 cm). Valittiin materiaaliksi mänty sen värin ja kuvioinnin vuoksi, mutta jälkiviisaana olisin testannut vielä paremmin, että lankut ovat varmasti täysin suorat. Jouduimme nimittäin pöytää kasatessamme laittamaan väliin pari kiilapalaa, koska lankut olivat hiukan käyriä.

Levyt siis hiottiin ja pintaan laitettiin Osmon TopOil sävyssä valkotammi. Sudin öljyä molemmille puolille kolmeen kertaan ja yksi purkillinen öljyä riitti näihin meidän pöytään ja penkkiin. Lopputuloksesta tuli aika vaalea, mutta puun väri kuultaa kuitenkin siitä kauniisti läpi.

Alunperin tarkoituksena oli, että sekä penkin, että pöydän jalat olisivat olleet U-muotoisia, mutta toimitukseen oli vahingossa tullut V-malliset penkinjalat. Siinä kävi sinänsä kuitenkin tuuri, koska itse asiassa ne sopivat mun mielestä todella hyvin yhteen pinnatuolien jalkojen kanssa, vaikken ollutkaan sitä etukäteen huomannut ajatella. Nämä meidän pöydänjalat löydät siis täältä ja penkin täältä. Jalkojen mukana tuli myös kiinnitykseen sopivat ruuvit sekä pehmusteet jalkojen pohjaan.

Siispä osat kiinni toisiinsa ja valmista tuli. Olen ihan äärettömän tyytyväinen lopputulokseen! Itse asiassa tästä tuli parempi kuin uskoinkaan. Ihan mahtavaa, että saatiin itse tehtyä ihan just sen kokoinen ja näköinen pöytä kuin haaveilinkin. Ja kuinka helppoa se sitten itse asiassa lopulta olikaan!

Mitäs siellä päässä tykkäillään?

Miten sujuu suunnittelijan ja kokeilijan yhteiselo?

Tänään tulee vähän erilaista aihetta eli pientä parisuhdepohdintaa, joka on pyörinyt mielessä nyt remonttitouhujen ansiosta. Meillä on nimittäin mieheni kanssa asioihin tarttumisen suhteen täysin erilainen lähestymistapa. Minä olen kokeilija ja haluan heti vaan alkaa tekemään sen enempää ihmettelemättä. Mies taas on perusteellinen suunnittelija, joka jaksaa miettiä ja punnita vaihtoehtojen välillä vaikka miten pitkään.

Remppahommia tehdessä, mun oli lähes sietämätöntä odottaa, mitä seuraavaksi aletaan tehdä – joku maalipensseli on vaan saatava käteen ja hommat alkamaan tai hermot menevät. Toinen taas tutkii joka purkin kyljestä, missä kulmassa kuuluu sekoittaa ja Googlesta parhaita toimintatapoja joka asiaan vielä siinäkin vaiheessa, kun mulla on jo tapetit poistettuna ja ensimmäinen seinä maalattuna.

Joskus meidän täysin vastakkaiset lähestymistavat asioiden hoitamiseen aiheuttavat konflikteja, mutta toisaalta ymmärrän hyvin sanonnan siitä, miten vastakohdat täydentävät toisiaan. Mun tavalla tulee ihan varmasti valmista ja äkkiä, mutta Henkan tyyli taas johtaa todella harkittuun lopputulokseen. Kun tehdään yhdessä, onnistutaan useimmiten saamaan parhaat palat molemmista. Aloittamiseen ei mene ikuisuutta, mutta toisaalta ainakin on oikea maali oikeassa paikassa tai asiat mitattu millilleen oikein.

Meidän yhteiset remonttitouhut selvitettiin siis ilman sen suurempaa taistelua ja mikä tärkeintä hyvällä lopputuloksella. Seuraavaksi projektiksi sitten ne häät niin katsotaan, josko nyt saadaan sitten jotain kriisiä aikaiseksi. Mulla on pieni pelko, että Henkka saattaa paljastua kaikessa tarkkuudessaan groomzillaksi :’D

Syvällisempi kysymyspostaus

Mitkä ovat vahvuutesi?
Vahvuuteni on se, että saan hyvin asioita aikaiseksi. Jos jotain täytyy tehdä niin aloitan ihan heti, enkä jää ihmettelemään.

Millaisia lyhyen aikavälin tavoitteita sinulla on?
Mulla on jotenkin sellainen muutoksen tarve aina hiukan olemassa. Siksi rakastan erilaisia projekteja, kuten nyt esimerkiksi tätä remppaa, mikä on meneillään ja sen jälkeen saakin sitten keskittyä hääjärjestelyihin! En vielä tiedä, mikä projekti sen jälkeen keksitään. Sen kyllä tiedän, että oon tosi kiinnostunut töiden saralla esimerkiksi opiskelemaan hiukan jotain coachausta tai työhyvinvointiasiaa. Jotenkin uskon, että se on tulevaisuuudessa koko ajan tärkeämpi ”ala”, kun ihmiset väsyvät ja voivat huonommin.

Entä pidemmällä aikajänteellä?
Tähän en oikeasti edes osaa sanoa mitään. Mulle ei ole koskaan esimerkiksi ollut mitenkään selkeää, haluanko lapsia. Tai toisaalta saako edes, vaikka haluaisikin… Jotenkin olen ehkä tällä hetkellä elämääni niin tyytyväinen, että mennään näillä lyhyen aikavälin jutuilla.

Ketkä ovat tärkeimmät henkilöt elämässäsi?
Henrik luonnollisesti, perhe ja muutama tosi läheinen ystäväkin onneksi löytyy. Ja koirat tietysti 😀

Keihin turvaudut?
Mieheen ja perheeseen voi onneksi aina luottaa, jos apua tarvitsee.

Mitä asioita häpeät?
Ei tule suoraan oikeasti mieleen mitään! Nuorempana häpesin kaikenlaista ja ihan nolotti, jos tuli vaikka sanottua joku väärä sanakin. Onneksi olen päässyt siitä aika hyvin eroon.

Mitkä asiat huolestuttavat sinua?
Kyllä tämä maailman tilanne jotenkin kaikkineen vähän huolestuttaa ja sitä haluaisi pystyä toimimaan niin, ettei ainakaan omalta kohdaltaan pahenna asioita.

Millaiset arvot sinulla on?
Mulle kaikkein tärkeintä on rehellisyys ja reiluus. Sen mukaan yritän itse toimia ja mulle pahin kolaus ihan missä tahansa asiossa on just se, jos selviää, että jossain asiassa on toimittu vaikka mun selän takana tai juttuja on väännelty kuulostamaan eriltä kuin ne ovat.

Missä tunnet olevasi turvassa?
Kotona.

Mitä tekisit, jos et tuntisi pelkoa?
En osaa sanoa. Ehkä hyppäisin laskuvarjohypyn :’D En tällä hetkellä pelkää mitään ns. tavallisia asioita niin, että olisin sen takia jättänyt jotakin tekemättä.

Mikä on suurin saavutuksesi?
Ihan vaan se, että olen tänä päivänä sellainen ihminen, että olen itseeni ja elämääni tyytyväinen.

Mistä olet kiitollinen?
Siitä, että olen löytänyt ympärilleni niin ihania ihmisiä. Ja siitä, että olen ymmärtänyt ottaa koiria. Ne piristää elämässä ehkä eniten kaikista asioista, koska ihan jo niiden naaman näkeminen saa hyvälle mielelle.

Mitä teet kun olet surullinen?
Halailen koiria, yritän lähteä ulos kotoa vähän näkemään kavereita tai lenkkeilen.